Erkatin-kissala

Erkatin-kasvattajanimen taakse kätkeytyy tavallinen suomalainen nelihenkinen perhe Imatralta, Kaakkois-Suomesta, Venäjän rajan läheisyydestäkisut_tolpassa. Olen Erja Kaartinen ja työskentelen Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymässä opiskelijahallinnon suunnittelutehtävissä ja puolisoni Martti teki työuran Stora Enson paperitehtailla. Meillä on kaksi aikuista tytärtä, jotka ovat jo muuttaneet pois kotoa. Susanna on valmistunut Jyväskylän yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi pääaineenaan sosiaalityö. Johanna on valmistunut Etelä-Karjalan ammattiopistosta artesaaniksi ja ylioppilaaksi (kaksoistutkinto), ammattikorkeakoulu Arcadasta insinööriksi ja suorittaa maisteri-opintoja Ruotsissa.

Kissaharrastuksemme alkoi kesällä 1992 isovanhempien tuotua tytöillemme pienen Teemu-kissanpennun. Teemu ehti olla meillä vajaan vuoden, kunnes jäi auton alle. Seuraava kissamme, Milli, synnytti kahdet pennut ja jälkimmäisten pentujen ollessa viiden päivän ikäisiä hän jäi auton alle. Näin saimme alkutuntumaa pentujen keinoruokintaan. Näistä palleroisista jäi kotiimme Molla, kolmivärinen tyttö, jonka kohtaloksi koitui sama risteys kotimme lähellä.

Olimme surun murtamia ja ajattelin ettei enää ikinä kissoja. Harkittuamme asiaa heräsi ajatus ”narussa pidettävästä” kissasta. Missä niitä olisi ja mistä semmoisen saisi? Siinäpä oli selvitettävää kerrakseen. Lopulta useiden puhelinsoittojen ja kyselyiden jälkeen saimme selville että Imatralle olisi tulossa kissanäyttely palmusunnuntaina v. 1996. Mikä onnenpotku!

SieppaaMenimme näyttelyyn siinä toivossa että löytäisimme sieltä oman rotukissan. Ennakkoon olimme tutkineet kaikki kirjastosta löytyvät kissakirjat ja puolipitkäkarvainen kissa viehätti eniten. Kuinka ollakaan, siellä oli uutta kotia etsimässä Pyhä Birma -pentuja. Tietämättämme mitä tulevaisuus toisi tullessaan, muutti meille ruskeanaamio tyttö Timanfaya Carmencita ”Missu”.

Innostuksen myötä rupesi mieli tekemään toista kissaa. Kiertelimme näyttelyissä ragdollien häkkejä ja harkinnan jälkeen päätimme että ”räsynukke” on saatava. Lyhyen etsimisen jälkeen kotiimme muutti toukokuussa 1997 hurmaava ruskeanaamiocolourpointnaaras Starfire Sheer Diamonds ”Elli”. Missun äidinvaistot heräsivät Ellin tultua ja hän hoiti tulokasta kuin omaansa.

Sanotaan, että nälkä kasvaa syödessä, ja niinpä kohdallemme kolahti kesällä 1998 Missun serkku, hurmuripoika Timanfaya Godfather ”Olli”, punanaamio Pyhä Birma. Suunnittelimme käyttävämme häntä siitokseen, mutta hänet kastroitiin  reilun vuoden ikäisenä runsaan merkkailun takia.

Suomen Kissaliitto myönsi meille Erkatin kasvattajanimen 25.11.1996. Kasvatustoimintamme alkoi vuonna 1998 Missun ensimmäisen pentueen myötä. Kahden Pyhä Birma – pentueen jälkeen siirryimme Ragdollien kasvatukseen. Pentueista on jäänyt jälkeläisiä kotiin omaan kasvatustyöhön sekä muutamia Erkatin jälkeläisiä on myös muilla kasvattajilla kasvatuskäytössä. Omia kasvattejamme ovat olleet mm. Belinda Babette ”Tiltu”, Edith Erika ”Raisa”, Kerttu Kyllikki ”Kepa”, Nadja Natalia ”Irma”, Pihla Peppiina ”Pirkko”, Saara Sylvia, Lenni Leonardo, Tytti Tuulikki sekä Aune Amanda.

Omien kasvattien lisäksi kissalaamme on muuttanut myös myöhemmin kissoja muista kissaloista. Kesällä 2006 meille saapui tyttöpentu Starfire-kissalasta, Sierra Sunset ”Tyyne”, joka on Raisan tyttären pojan, Lennin, tytär. Lennin toinen tytär, Neiti Nokinenä, saapui Pöön kissalasta keväällä 2009. Vuonna 2012 saimme Shyshaman’s – kissalasta kollipoika Sulon, Shyshaman´s Bluest Rivers.

Kasvatustoiminnassa pitäydymme perinteisissä linjoissa ja pyrimme säilyttämään aidon ragdoll-tyypin, rakenteen ja luonteen. Tämän vuoksi uusia värejä ja kuvioita emme käytä.

Kissaharrastuksen myötä olemme saaneet paljon ihania kissaystäviä, niin jälkeläisten omistajista kuin kasvattajaystävistä, joiden kanssa on mukava vaihtaa kissamaisia kuulumisia. Kasvattajaystäviltä saa paljon tukea ja kannustusta kasvatuksessa. Olen iloinen että innostuin rotukissaharrastuksesta, kun annoin sille pikkusormen, se veikin koko käden.

Olen jäsen seuraavissa yhdistyksissä: Itä-Suomen Rotukissayhdistys – ISROK, Suomen Ragdoll – kissayhdistys ry, Suomen Ragdoll-ystävät seura ry, SUROK Kymen piiri ry. Suomen Kissaliitto ry on rotukissayhdistysten keskusliitto.

© Erkatin ragdollit     |     web design © Aino Vakkilainen|     kuvat © Olda Šimek